Valmistusprosessipoikkemat

RantanenJ-UEF_kidesuuntakaavio-400px

Jimi Rantanen, UEF Teknillisen fysiikan laitos Toimintamalli raaka-aineista johtuvien valmistusprosessipoikkeamien selvittämiseksi Toimintamalli on opastavaa taitotietoa, jota on tarkoitus soveltaa tai tarkentaa tarpeen mukaan sekä muokata tai täydentää ajoittain kulloinkin selvitettävän seikan piirteiden mukaisesti. Toimintamallin yksityiskohtainen sisältö voi kuulua myös käyttöohjeiden tai menetelmäohjeiden piiriin. Tämä toimintamalli kuvailee raaka-aineista johtuvien valmistusprosessipoikkeamien selvittämistä, eli miten voidaan jäljittää prosessipoikkeamien … Lue lisää

Hankkeen tiedonsiirto Savonialla

geralt-geometry-1044090_1920_pixabay

Simo Mäkinen, Savonia ammattikorkeakoulu Materiaalien tehokas hyödyntäminen vahvistaa vihreää siirtymää – ViSiMa-hankkeen pilottikoulutuksessa yhdistyi teknillisen mekaniikan, eurokoodien ja FEM-analyysin hyödyntäminen Vihreä siirtymä edellyttää yhä tarkempaa materiaalien käyttöä ja rakenteiden optimointia. ViSiMa – Vihreän siirtymän materiaalit -hankkeessa tähän haasteeseen vastattiin kehittämällä Savonian TKI-henkilöstölle suunnattu pilottikoulutus, jonka tavoitteena oli vahvistaa materiaalitehokkuuden suunnitteluosaamista teknisen mekaniikan ja nykyaikaisten analyysimenetelmien … Lue lisää

Toimintamalli hitsausdatan keräämiseen

tommyvideo-measure-5291702_1920_pixabay

Hannu Korhonen, Savonia ammattikorkeakoulu Tämä toimintamalli kuvailee mittausdatan keräystä hitsausprosessin aikana ja sen jälkeen, kun tavoitteena on toistaa mittaus myöhemmin tai suorittaa mittauksesta tutkimusta. Toimintamallissa keskitytään lisäävän aineen robottihitsaukseen (WAAM = Wire Arc Additive Manufacturing) ja muovikappaleiden tulostamiseen robotilla. Prosessit ovat yhteneväisiä järjestelmän rakenteen vuoksi ja toimintamalli on sovellettavissa molempiin prosesseihin laajasti. Yhteistä näille prosesseille … Lue lisää

Mittausdata: Tiedonsiirtotekniikat

noname_13-cyber-glasses-1938449_1920_pixabay

Hannu Korhonen, Savonia ammattikorkeakoulu Tämä toimintamalli kuvailee mittausdatan keräystä, kun tavoitteena on toistaa mittaus tietyllä ja mahdollisimman tarkalla aikavälillä ja toimittaa se luotettavasti tietosäilöön ja myöhempää käyttöä varten. Tämä toimintamalli koostuu seuraavista osista: Yleistä mittausdatan keräämisestä Mittausdatan keräämisen lähtökohta on sen luotettavuus, yhtäaikaisuus ja toistettavuus.  Mittausdatan keräämisen täytyy tapahtua automaattisesti. Suurissa määrissä ja nopeissa näytteenottosykleissä … Lue lisää

Toimintamalli hitsattavuuden arviointiin

hitsausvirheitä, röntgentomografiakuva TSilvast

Jussi Asikainen, Savonia ammattikorkeakoulu Kehitetään ja pilotoidaan toimintamalli hitsausosaamiseen liittyen mm. selvittämällä hitsaukseen liittyviä haasteita ja testaamalla materiaalien hitsattavuutta. Tehdään lujuustestejä, koehitsauksia ja hyödynnetään analysoinnissa mm. läpivalaisua, röntgentomografiaa ja visuaalista tarkastelua. Kiertotalouden ja kestävyyden näkökulmasta selvitetään korjaushitsaamisen edellytyksiä ja pyritään erityisesti lisäämään korjaushitsaamisen asiantuntemusta. Rajaus: Yleisimmät metalliset materiaalit, rakenneteräkset, lujat teräkset ja yleisimmät ruostumattomat teräkset, … Lue lisää

Rakenteiden vauriomekanismin tunnistaminen ja ennakointi

cbuschelman-fracture-3707567_1920_pixabay

N.N., Savonia ammattikorkeakoulu Tämän toimintamallin tarkoituksena on kuvata menettely, jolla voidaan arvioida rakenteiden vaurioitumiseen johtaneita tekijöitä ja tunnistaa niiden välisiä syy–seuraussuhteita. Tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen ymmärrys vaurion syntymekanismeista, jotta vastaavat vauriotilanteet voidaan tulevaisuudessa ennakoida tai estää. Toimintamalli soveltuu sekä jo vaurioituneiden rakenteiden analysointiin että ennaltaehkäisevään tarkasteluun suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Yleistä vauriosyyn analyysistä Rakenteellinen vaurio on … Lue lisää

Toimintamalli hiilijalanjäljen laskennalle

geralt-co2-6317012_1920_pixabay

Fanny Salberg, Savonia ammattikorkeakoulu Tämä toimintamalli on laadittu tukemaan hiilijalanjäljen laskentaa ja sitä, kuinka siihen liittyvä laskentaprosessi voidaan käynnistää. Toimintamallin tarkoituksena on tarjota selkeä ohjeistus siitä, kuinka hiilijalanjäljen laskentaa voidaan suunnitella ja sen jälkeen toteuttaa organisaatiossa. Toimintamallissa kuvaillaan yleiset ohjeet hiilijalanjäljen laskennalle, kuten laskennan suunnittelu, vaiheet ja tulokset. Laskennan kannalta on oleellista huomioida, että lähtötietojen … Lue lisää

Toimintamalli keveiden ja lujien rakenteiden kehittämiseen komposiiteilla ja 3D-tulostuksella

Copilot-TSilvast-20260701_3D-optimized-part2

Jussi Asikainen, Savonia ammattikorkeakoulu Tässä toimintamallissa kuvataan tarvittavat vaiheet ja menetelmät rakenteiden keventämiseen hyödyntämällä komposiittimateriaaleja ja 3D-tulostusta. Komposiitit ja 3D-tulostus tarjoavat teollisuudelle kevyempiä ja energiatehokkaampia tuotteita, esimerkiksi kone- ja laiterakenteissa tai työkaluissa ja kiinnittimissä. Tämä toimintamalli koostuu seuraavista osista: Yleistä komposiiteista ja 3D-tulostuksen mahdollisuuksista Rakenteiden keventämisellä pyritään parantamaan yleisesti tuotteiden lujuus-painosuhdetta, eli saavuttamaan vaadittu mekaaninen … Lue lisää

Kierrätetyt metalliset raaka-aineet, niiden epäpuhtaudet ja muu laadunvaihtelu

Toimintamalli Mika Mäkinen, Savonia ammattikorkeakoulu Tässä toimintamallissa kuvataan kierrätettyjen ja yleensäkin metallisten raaka-aineiden mikrorakenteellisia ominaisuuksia, epäpuhtautta ja laadun vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytetään metallografiaa ja erityisesti elektronimikroskopiaa ja alkuaineanalysointia hankkeessa käytettyjen menetelmien avulla. Metallografia Metallografia on yksi perinteisimpiä käytettyjä tutkimusmenetelmiä muun muassa metallimateriaalien mikrorakennetutkimuksessa, jolla voidaan havaita myös erilaiset huokoset, erkaumat, metallienväliset sulkeumat ja raekoot. Sen heikkoutena … Lue lisää

Toimintamalli: lujemmat materiaalit ja keveämmät rakenteet

Simo Mäkinen, Savonia ammattikorkeakoulu Lujien materiaalien hyödyntäminen koneiden ja rakenteiden kantavissa osissa mahdollistaa kevyemmät konstruktiot. Tällä on usein suora vaikutus energiankulutukseen. Lisäksi konstruktion keveys helpottaa käsittelyä tuotannossa ja pienentää mm. logistiikassa syntyvää energiankulutusta ja kustannuksia. Lujempien materiaalien käyttö ei kuitenkaan suoraan takaa konstruktion hyvää väsymiskestoa. Teoriassa tyypillisille rakennemateriaaleille, kuten teräkselle, korkeampi lujuus tarkoittaa korkeampaa väsymislujuutta, … Lue lisää